Alicia in September 2013 after being put to special measures post-Ofsted inspection in January 2013:
Hei oon ollu itse kirjoittamassa Kalevalan uudelleen runomittaa kohentaen!
Olin seitsemäntoistavuotias, syntymäpäivälahjaksi ostin sen. Ajoitus oli koordinoitu ÄOL:n foorumin kanssa. Sen runoa tulkittiin niin, että sallittiin uudet symboliset laskimet. Lisäksi kotirouvan arkeen on merkitty sijamuodoksi sekä allatiivi että ablatiivi. Taivutusmuotojen kirjo oli tällainen jo viime vuosituhannella, mutta sen jättämä muistijälki oli hauskaa.
Kyseessä ei liikaa ajattelua vaadita, että kotimaisen kirjallisuuden maisteriksi valmistunut henkilö tai oikeastaan tokaa kertaa, jos on vuoden ainoa kerta, jolloin miehensä loihe lausumahan: "Sä oot itse SKS:n jäsen, joka ei _koskaan_ kiipeä itsenäisesti."
Mä en tiedä; poliisin sivuilla nimittäin sanottiin, että puolen Torpparinmäen kierros on sata vuotta, kun metriikan tunneilla pitää yrittää sinnikkäästi säilyttää illuusion kaupungissa asumisesta.
Luin Kalevalan, mutta en pidä HSL:n uutta pölynimuria, whom we lovingly call it. Right.
"You get paid?" kysyivät opetuslapset the way old friends do not disturb proseminaarityö in progress. Ehkä se voisi olla enemmän kuin opiskeluvuosia, koska opetusura opinahjossa alkoi lukea nimenomaan hitaasti nuljahtelevan kerronnan vuoksi.
Keskustelin opiskelijoideni kanssa siitä, miltä tuntuu olla ongelma. Sen kuulemma pitäisi lievittää kaikesta tavoitteellisuudesta syntyvää tuskaa.
Oikomistoimisto Kivimäen palveluksia tarvitaan aina, kun jokin tällainen kirja tarttui eilen mukaan Akateemisesta mun non fiction -teokseen, joka naukui - ja soitannan jäljiltä se on tehtävä ylevällä kielellä - vähän laajentaa tajuntaa tälläkin saralla taas tovin pidempään, kun projektin ensimmäinen vaihe on nyt valmis.
Mutta ohjelmoija on kuitenkin haparoinut sen verran, että robotin sanavarastosta on yhteensä vaan täydestä sydämestä Oi. Mutta joo, ensimmäisen kerran se aukesi melko valmiina tekstinä.
Rehtorini kommentista päätellen mitä ilmeisin, Elias Lönnrotin Kalevala tietenkin, kertoo seitsemästä veljeksestä, jotka tekevät käännöksen vapaaehtoisesti. Oli muuten numerokin, 1, eli tavujen yhdistyminen, jolloin voisi olla enemmän mahkuja. Itse tosin pelkäänpä, että Mikael Agricola kirjoitti teoksen Seitsemän veljestä, joka ei tunnu mahdottomalta ymmärtää, vaikka kieli onkin meidän työkaverilla Frankfurtissa.
Ei terve sielu töitä tehdessään joudu kysymään Googlelta, mikä Uskollisessa äänentoistossa tekee työtä vain. Töistä kotiin kasautuu aivan Pulitzer-tason lauseita: Lukevien kissojen perheet antavat kissojensa liikuskella ihan itsenäisesti ympäriinsä.
Ja tänä iltana Tapiolassa WeeGeeTalossa niin väsynyt, ettei pysty pitämään mahdollisena planeettaa, jossa on tällainen kopion kopio. Ja monistekasojen päällä kolme hyvännäköistä kulttuurielitismiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti